1860-luvun alku oli ollut nykyisen Suomen alueella katoja täynnä. Kevään korvalla tuuli ei puhaltanut lempeää lämpöä, maa ei näkynyt vielä loppukeväästäkään. Kun lumesta oli päästy, jatkui sateinen ja kolkko keli vielä pitkään. Pahempaa oli kuitenkin vielä luvassa, kun vuonna 1867 syyskuisena yönä kaikki jäätyi. Silloinen Suomi oli nälkäkatastrofin kynnyksellä.

Lähde mukana kuulemaan, mitä Suomen historian pahimman rauhanajan nälänhädän aikana tapahtui ja mitkä tekijät tilanteeseen johtivat.

Tervetuloa mukaan!

Referenssit:

Häkkinen, A. 2019. Nälkävuodet, yhteisöt ja kuoleman kuvat julkaisussa I Pajari, J Jalonen, R Miettinen & K Kanerva (toim), Suomalaisen kuoleman historia. Gaudeamus , Helsinki , Sivut 155-181

Häkkinen, A. 2012. Suomen 1860-luvun nälkäkatastrofi - syitä ja seurauksia, 127(23):2425-30,Duodecim

Nevala, K. 2015. Kerjäläisiä ja jauhomattoja – 1860-luvun nälkävuodet muistitietoaineistoissa, pro-gradu, Tampereen yliopisto.

Vuorinen, Heikki S. 2006. Tautinen Suomi 1857–1865. Tampere University Press: Tampere.

Muu aineisto:

EPO. Vesala, Arvo. Kuortane. Arvo Vesalan isä oli kirjailija Kaarlo Wesala.

SKS KRA. PK 6:992. Mouhijärvi. Järventausta, E. Kertonut Kalle Järventausta, kirvesmies, s. 1887

150 vuotta sitten 200 000 suomalaista menehtyi – muistatko syyn? Yle Uutiset. (viitattu 2/2024)

Hosted on Acast. See acast.com/privacy for more information.