Kirjarovion yhdeksännessä jaksossa jatkamme edellisen jakson aiheella. Käsittelemme tässä jaksossa Houellebecqin suhtautumista rakkauteen, seksiin ja ihmiselämään. Keskustelua käydään myös elämän Suurista Kysymyksistä, tekoälystä, teologiasta ja paljon muusta.
Muistelemme myös Kirjarovion ensimmäistä tuotantokautta ja sen huippuhetkiä. Paljastamme myös mitä Kirjarovion toisella tuotantokaudella tapahtuu.
Tämän jakson myötä Kirjarovio pitää kesätaukoa ja palaa ääniaalloille syyskussa, 2024!
Kiitos kaikille ensimmäisen kauden kuuntelijoille!

Kirjarovion kahdeksannessa jaksossa paneudutaan ranskalaiskirjailija Michel Houellebecqiin. Kirjarovion molempiin juontajiin suuren vaikutuksen tehnyttä kirjailijaa käsitellään kahden jakson voimin.

Kirjarovion Houellebecq-jakso lähetettiin vappuaattona suorana klo 22 alkaen, se on katsottavissa YouTubessa (https://www.youtube.com/watch?v=mPrCh1wEofo)

Tämä jakso on siis ensimmäinen osa kaksiosaisesta kokonaisuudesta. Käsittelyssä myös vähemmän puhuttuja aiheita, kuten Houellebecqin kiinnostus Schopenhaueriin, Auguste Comteen ja H. P. Lovecraftiin.

Toukokuussa julkaistaan Houellebecq jakson toinen osa.

HUOM! Jakson audio kärsi hieman nauhoitusympäristön vuoksi, mutta se on kuultavissa ainoastaan jakson ensimmäisellä minuutilla, muuten audio on siistitty ja korjattu. Ongelma oli vain Antilan audioraidalla, Hännikäisen audio oli täysin virheetön.

Kirjarovion seitsemännessä jaksossa pureudutaan sensuuriin, sen historiaan, nykypäivään ja tulevaisuuteen. Jaksossa käsitellään myös sananvapautta ja cancel- kulttuuria.

Tämän päivän maailmassa, jossa napinpainallus voi pyyhkiä pois, sumuttaa tai yrittää muuttaa historian kerroksia tai muokata tulevaisuuden muistia, meidän on kysyttävä: kenellä on oikeus päättää, mikä on liian vaarallista luettavaksi? Ja vielä tärkeämpää, mitä menetämme, kun emme enää haasta itseämme kohtaamaan epämiellyttäviä totuuksia?

Mistä johtuu, että jo vuosikymmeniä sananvapautta kiivaimmin puolustaneet ovat ajatusmaailmaltaan suppeiksi luonnehdittuja konservatiiveja ja kiihkeimmin sitä vastustamaan ovat asettuneet edistysmieliset puritaanit, ” On aika sijoiltaan”, sanoisi Hamlet.

”Sanankäyttäjän tässä maassa nauttima vapaus on haurasta juuri siksi, että siitä tulee kovin helposti itsestäänselvyys. Ihminen, joka ei ole kokenut mielipidevainoa ei aina ymmärrä, että lain turva on historiallinen saavutus eikä luonnollinen tila. Sananvapautta rajoittavia säädöksiä ei ymmärretä vastustaa, koska mihin syntymälahjana saatu vapaus nyt voisi kadota, ja niinpä säädöksiä tulee lisää. Juuri näin vapaus menetetään, vaivihkaa.”

- Timo Hännikäinen, marginalia- blogi / Kesäkuu 2010

Kirjarovion kuudes jakso paneutuu 60- luvulla merkkiteoksensa kirjoittaneen Marko Tapion "Arktinen hysteria"- kirjasarjaan. Käymme läpi myös Tapion elämää, maailmankatsomusta, "sodan filosofiaa" ja paljon muuta.

Marko Tapion kesken jäänyt elämäntyö kiinnostaa yleisöä yhä nykyäänkin. Kyseessä on monin tavoin merkittävä ja ainutlaatuinen kirja suomalaisessa kirjallisuuden historiassa.

Tervetuloa syväsukellukselle arktisen hysterian karuihin ja tummiin vesiin!

Tällä kertaa jaskon aiheena Maria Jotunin klassikkoteos, "Huojuva talo".

Kirja on yhdistelmä armotonta avioliittokuvausta, aateromaania, naturalismin perinnettä, dostojevskilaista psykologista kerrontaa, sivistyneistökuvausta ja paljon muuta.

Huojuvan talon Jotuni sai valmiiksi 1935 mutta joka unohduksiin jäätyään löytyi uudestaan ja ilmestyi vasta 20 vuotta hänen kuolemansa jälkeen 1963.

Huojuva talo on kirja, joka helposti mielletään feministiseksi, mutta voiko kirjaa lukea myös naisen kritiikkinä?

Tänään teemme kirjaroviomaisen syväsukelluksen Jotunin kirjoittamaan avioliittohelvettiin, kirjaan, joka on todellakin paljon enemmän kuin feministinen kärsimys- ja selviytymistarina.

Kirjarovion tämän vuoden viimeinen jakso, ja se onkin monella tapaa erityislaatuinen. Jakso tulee suorana lähetyksenä ja siinä on äänen lisäksi tällä kertaa myös kuva. Lähetystä voi seurata suorana Kirjarovion verkkosivuilta klo 21:00 alkaen, ja jälkeenpäin tallenne tulee katsottavaksi YouTubeen ja muihin keskeisiin verkkopalveluihin. Aiheena on kirjallisuus ja päihteet. Päähuomio on monen kirjailijan lempijuomassa alkoholissa, mutta muitakin substansseja sivutaan. Käsittelen Tomi Antilan kanssa alkoholin iloja ja vaaroja, juomisen kytköksiä luomiseen, klassisia alkoholismin kuvauksia kirjallisuudessa, viinan merkitystä suomalaisessa kulttuurissa ja kaikkea muuta aiheeseen liittyvää. Kokemusasiantuntijoina luonnollisesti nautimme runsaasti väkijuomia lähetyksen aikana ja katsomme, mihin kemiallinen koe johtaa. Tänään tehdään Kirjarovion tämän vuoden viimeinen jakso, ja se onkin monella tapaa erityislaatuinen. Jakso tulee suorana lähetyksenä ja siinä on äänen lisäksi tällä kertaa myös kuva. Lähetystä voi seurata suorana Kirjarovion verkkosivuilta klo 21:00 alkaen, ja jälkeenpäin tallenne tulee katsottavaksi YouTubeen ja muihin keskeisiin verkkopalveluihin. Aiheena on kirjallisuus ja päihteet. Päähuomio on monen kirjailijan lempijuomassa alkoholissa, mutta muitakin substansseja sivutaan. Käsittelemme alkoholin iloja ja vaaroja, juomisen kytköksiä luomiseen, klassisia alkoholismin kuvauksia kirjallisuudessa, viinan merkitystä suomalaisessa kulttuurissa ja kaikkea muuta aiheeseen liittyvää. Kokemusasiantuntijoina luonnollisesti nautimme runsaasti väkijuomia lähetyksen aikana ja katsomme, mihin kemiallinen koe johtaa.

Kirjarovion kolmannessa jaksossa käsitellään nykykirjallisuuden merkkiteosta, "Hyväntahtoiset". Kirja on vaikuttanut molempiin Kirjarovion juontajiin syvästi ja herrat Antila ja Hännikäinen pitävät sitä eräänä modernin kirjallisuuden merkittävimmistä teoksista.

--

”Hyväntahtoiset” on nykyromaanin voimannäyte älymystöön kuuluvan natsiupseeri Maximillian Auen edesottamuksista aina Saksasta, idän offensiivin myötä Kaukasukselle, Pariisiin ja Romaniaan ja takaisin Saksaan. Aateromaani, kreikkailainen tragedia, veijariromaani psykologinen trilleri. Vaikuttava teos, säälimätön vimmassaan, monumentaalinen eepos, joka eroaa aikalaiskirjallisuudesta anteeksipyytelemättömällä, moralisoimattomalla ja tarkkanäköisellä, jopa visionäärisellä otteellaan.

Kirja, joka onnistuu yhdistelemään historiallista tarkkuutta, keksittyjä tapahtumia ja hahmoja poikkeuksellisella tavalla ja tarkkuudella. Teosta kritisoitiin sen ilmestyessä mm. väkivaltapornoksi ja sen pikkutarkat kuvaukset Auen seksuaalisuudesta, kuumehoureisista fantasioista eittämättä tekevät Hyväntahtoisten lukemisesta haastavan, joskin äärimmäisen palkitsevan kokemuksen.

Littell heittää kirjallaan ilmoille sellaisen haastavan ajatuksen, että me kaikki – minä ja te – olemme kykeneväisiä ”sopivissa olosuhteissa” atrositeetteihin, hirmuisiin tekoihin, joita meistä jokainen omalla tavallaan voisi tosipaikan tullen perustella: velvollisuudella, käskyjen noudattamisella, sadismilla tai murhanhimolla – hulludella.

Littellin teos ei ole ainoastaan pikkutarkka sotakuvaus, vaan se on pikkutarkka kuvaus ihmisen pahuudesta, pimeästä puolesta, kohtalosta ja velvollisuudesta, seksuaalisuudesta – noususta, rappiosta ja tuhosta.

Kun kirja kohtaa kameran Kirjarovion toisessa jaksossa Timo ja Tomi pohtivat parhaita kirjojen pohjalta tehtyjä filmatisointeja. Onko hokema "kirja on aina parempi kuin elokuva" todenmukainen? Miten kirjan sisäiset monologit ja tunteet voidaan kuvata elokuvassa? Voiko elokuva ikinä välittää samanlaista sisäistä kokemusta kuin kirja? Onko nykyinen televisio/striimisarjaformaatti ottanut perinteisen ”lukuromaanin” paikan?

Jaksossa selviää myös mistä kirjoista herrat Antila ja Hännikäinen toivoisivat näkevänsä filmatisoinnin.

Tervetuloa kirjaroviolle!