Tänään vieraanani on Ari Lahti, ketteryyden asiantuntija ja tässä jaksossa keskustelemme ketterästä mielentilasta.

Pointtereita
ketteryys on tapa, mielentila ja asenne, ei valmis prosessi. Ts. Scrum on ihan yhä kuollut, kuin vesiputousmalli, ellei periaatteita ymmärrä. Metsään voi mennä silti, mutta ei niin pitkälle, koska toimitaan läpinäkyvämmin ja myöntäen että aito projektityö on lähtökohtaisesti kompleksista.

Ketterä mielentila koostuu kolmesta alueesta

1. Arvontuotto; Onko tästä hyötyä asiakkaalle? ”Miksi” tehdään jotain?
2. Keskittyminen suoritukseen tässä ja nyt. Pitkän aikavälin visio on tärkeä, mutta sinne päästään askel kerrallaan. Tee yksi askel ja pohdi jatkoa sen jälkeen. Katso kohta 1).
3. Autonomia ja jatkuva parantaminen. Autonomia tarkoittaa luottamuksen ilmapiiriä. Parantaminen, että kun askel on tehty, niin paranna.

Voidaan myös provota, että ”projekti voi onnistua, vaikka tehdään ihan vääriä asioita”. Aika-raha-sisältö-laatu menee maaliin, mutta loppukäyttäjää potuttaa. Apotti mitä lääkärit kiroaa tai VR:n lippukauppa, mistä käyttäjät eivät pitäneet.

Projektibisneksen tasot
Projektibisneksessä on karrikoiden 3 tasoa ja ketteryys voi heijastua kaikille tai vain osalle näistä tasoista

1. Projektin myynti, sopimusmalli ja projektinjohtomalli. Tässä asetetaan peruskivi luottamukselle ja avoimuudelle.
2. Projektinhallinta. Tämä vaatii osaamista toimittajan puolelta ja sitoutumista asiakkaan puolelta. Sekä asiakkaan että toimittajien tulee aidosti sitoutua hankkeeseen. Asiat tulevat muuttumaan puolin ja toisin. Tärkeintä on vahva ja avoin tuotejohtajuus asiakkaan puolelta, sekä tiivis sitoutuminen toimittajan puolelta.
3. Järjestelmäkehitys. Vaatii paljon osaamista ja kurinalaisuutta tiimiltä. Pitää keskittyä sekä lyhyen että pitkän aikavälin tavoitteisiin. Tehdään nopeasti demottavaa ja samalla tehdään ylläpidettävää, dokumentoitua ja automatisoitua.

Arin blogi: https://gofore.com/miten-paasta-agileen-mielentilaan/
Jarin blogi: https://gofore.com/project-management-is-dead/

Kaikkien viranomaistahojen ja julkiseen sektoriin lukeutuvien toimijoiden verkkopalveluiden tulee huomioida saavutettavuuden erityisvaatimukset 23.9.2020 mennessä. Yksityisen sektorin toimijoiden mm. vesi- ja energiahuolto, posti, liikenne, vakuutus- ja pankkipalvelut 1.1.2021 mennessä. Mobiilipalvelut kaikkien osalta 23.6.2021 mennessä.

* Saavutettavuutta ohjaa kaksi periaatetta. Design for all ja usability for everyone.
* Kun palvelua lähdetään muotoilemaan, suunnittelemaan designia, käyttötapauksia, käytettävyyttä, niin me on havaittu että paras lopputulos saadaan kun kaikki osapuolet pääsee osallistumaan mahdollisimman varhaisessa vaiheessa.
* Goforen toteuttama Suomi.fi-palvelu on oppikirjaesimerkki saavutettavuuden huomioivasta verkkopalvelusta.
* Saavutettavuus ei sinällään tee eroa ketterään kehitykseen muuta kuin että sen mukanaan tuomat erityisvaatimukset tulee ottaa huomioon kehityksen eri vaiheissa.
* Saavutettavuus ei ole mikään uusi asia. Web Content Accessibility Guidelines eli verkkopalveluiden sisällön saavutettavuuden ohjeistustakin on päivitetty ja ylläpidetty jo toistakymmentä vuotta.
* Alusta asti saavutettavasti eli teknisestä näkökulmasta semanttisesti oikein toteutettu järjestelmä on myös usein helpompi ylläpitää, sekä toimii suoraan erilaisilla alustoilla, kuten selainten ja mobiililaitteiden lisäksi älykelloilla.
* Palvelu joka toteutetaan saavutettavuuden periaatteita noudattaen on varmasti hyvä käyttää myös tavallisen käyttäjän näkökulmasta.

https://gofore.com/kyvykkyydet/web-kehitys/

https://gofore.com/saavutettavuus-osana-digitaalisten-palveluiden-kehitysta/

Vieraanani on: Mikko Nurmi, design johtaja ja innovaattori. Mikolla on hallussaan yli 100 designin ja digitaalisten palveluiden patenttia.

Mitä on asiakasymmärrys? Miksi se on tärkeää?

o Osataan tuottaa asiakkaalle lisäarvoa

o Ymmärrys kasvaa ja kehittyy puolin ja toisin projektien edetessä
(vrt. vastakkainen vesiputousmalli, missä alussa on muka kaikki ymmärrys jo kasassa)

o Asiakkaat muuntautuvat aiempaa nopeammin jatkuvasti ja kaikilla tasoilla

o Ymmärrystä on siis kerrytettävä ajallisesti jatkuvasti ja joka tasolla. Kääntäen voidaan sanoa, että kukaan ei ymmärrä koko kuvaa.

Mutusta todelliseen kuvaan asiakastarpeista

o Usein yksittäinen vahva persoona organisaatiossa levittää omaa mutu -tietoa asiakastarpeista. Kun tarpeet syystä tai toisesta tarinoitetaan riittävän vahvasti, niin vähitellen niihin alkaa uskomaan koko organisaatio.

o Fiksumpaa olisi tehdä päätöksiä toiminnan suunnasta tutkimuksiin ja ajantasaiseen tietoon perustuen.

o Aidosti asiakaslähtöinen organisaatio on jatkuvasti korvat auki ja taistelee kollektiivista, vanhentunutta tietoa ja mutua vastaan aidolla asiakasymmärryksellä.

Muutos vesiputouksesta kohti jatkuvaa oppimista

o Aiemmin tehtiin ennalta speksattu tutkimusprojekti.

o Nykyisin suositaan enemmän sitä että tutkitaan aluksi tavoitteellisesti ja koko ajan katsotaan mistä asioista tiedetään riittävästi ja mistä ei. Eli suunnataan koko ajan tutkimusta uusille urille.

o Siirrytään vähitellen ”Mitä” kysymyksen tutkailusta selvittämään ”Miten” kysymystä

Asiakasymmärryksen hyödyntäminen ei tarkoita että aina tehdään mitä asiakas sanoo toivovansa

o Asiakas saattaa pyytää ihan pöljiä, jos vaikka firman prosessi pakottaa pöljyyksiin.

o Pitää aina ymmärtää asiakkaan konteksti jossa hän toiveitaan esittää.

Tietoa ja ymmärrystä pitää jalostaa kohti yhteistä ymmärrystä;

o asiakasymmärryksen kokonaiskuvan kehittäminen alkaa nykytilan selvittämisestä. Tämä auttaa ymmärtämään miten laajasti kehittäminen ja päätökset perustuvat asiakasymmärrykseen.

Siksi organisaatioissa tarvitaan

1) sekä tarkasti kohdennettuja tutkimuksia että
2) yleisempää kuvaa niistä ekosysteemeistä, joissa asiakkaat toimivat.

Vinkkejä

1. Yksinkertainen, kaikkien toteutettavissa oleva keino kokonaiskuvan luontiin on koota asiakkaista ja heidän tarpeistaan kerätyt, ajantasaiset tiedot eri puolilta organisaatiota yhteen.

2. Seuraavaksi tavoitteeksi voidaan ottaa eri tutkimukset kattava analyysityö kokonaiskuvan muodostamiseksi.

3. Kolmannessa vaiheessa pidetään yllä priorisoitua listaa tiedonjyväsistä, jotka pitää seuraavaksi selvittää asiakkaista.

https://gofore.com/asiakastiedon-keruu-sattumista-johdetuksi-toiminnaksi/

https://gofore.com/attempt-to-understand-the-customer/

https://gofore.com/menestysta-luodaan-oikaisemalla-varitettyja-tarinoita-asiakastarpeista/