Kesän ajan uusintoja suoituista jaksoista kerran viikossa.

Työpaikkakiusaamista tutkinut professori Liisa Keltikangas-Järvinen toteaa: ”Ennen kuin kiusaaminen voi tapahtua, pitää olla se suuri joukko, joka taputtaa käsiään tai vähintään kääntää päänsä ja antaa kiusaamisen tapahtua.”

markusraivio.fi

Uusintoja kerran viikossa.

Yhteistyö on työelämän perusta; se voi tuoda mukanaan suuria onnistumisia ja läpimurtoja. Kuitenkin, kuten monessa ihmissuhteessa, myös yhteistyösuhteissa voi tulla eteen hetkiä, jolloin on rehellisesti arvioitava, onko yhteisen polun jatkaminen enää hyödyllistä tai terveellistä.

Tässä jaksossa jaan omia kokemuksiani yhteistyöstä - niin niitä, jotka ovat tuoneet elämääni suurta iloa ja menestystä, kuin myös niitä, jotka ovat päättyneet. Miten tunnistaa hetki, jolloin yhteistyön jatkaminen ei enää palvele osapuolten parasta, ja kuinka tällaisessa tilanteessa voi edetä?

Jakson tavoitteena on myös tarjota kuulijoille näkökulmia ja työkaluja, joiden avulla he voivat navigoida omia yhteistyösuhteitaan viisaasti ja tehokkaasti. Käsittelemme myös sitä, kuinka epäonnistumiset ja päättymiset voivat avata uusia ovia ja mahdollisuuksia.

Liity mukaan tähän matkaan, joka tutkii yhteistyön monimutkaisia ulottuvuuksia ja opettaa, milloin on aika sanoa hyvästit.

markusraivio.fi

Kesän aikana uudelleenjulkaisuja suosituista jaksoista joka viikko.

Tässä jaksossa tarkastelemme kiinnostavaa kysymystä: "Miksi kukaan haluaa tehdä hyvää?" Hyväntekemisen trilogian viimeisessä osassa pureudumme hyvän tekemisen motiiveihin ja pyrimme ymmärtämään niiden moninaisuutta.

Miksi autamme toisia ihmisiä? Mikä saa meidät tekemään tekoja, jotka eivät välttämättä palvele omaa etua? Nämä kysymykset vievät meidät syvälle ihmismielen ja moraalin maailmaan. Tässä jaksossa avaamme keskustelun erilaisista motiiveista, jotka ohjaavat hyvän tekemisen taustalla.

Tarkastelemme, miten altruismi, itsekkyys ja jopa näiden kahden välinen harmaa alue vaikuttavat hyvän tekemiseen. Voimme kysyä, voiko hyväntekeväisyys todella olla täysin epäitsekästä vai onko siinä aina mukana jokin oma etumme?

⁠markusraivio.fi ⁠#kaikkeahyvääpodcast

UUDELLEENJULKAISU. Kesän aikana kerran viikossa uusintoja vanhoista valikoiduista jaksoista.

markusraivio.fi

Kesän aikana kerran viikossa uusintoja vanhoista valikoiduista jaksoista.

markusraivio.fi

Tervetuloa uuden jakson pariin! Tässä jaksossa sukellamme syvälle identiteetin ja turvallisuuden monimutkaiseen maailmaan. Usein ajattelemme identiteettiä ja turvallisuutta erillisinä asioina, mutta todellisuudessa ne ovat läheisessä vuorovaikutuksessa keskenään. Identiteetti määrittää, kuka me olemme ja miten näemme itsemme maailmassa, kun taas turvallisuus luo perustan tälle identiteetille.

Mutta mitä tapahtuu, kun nämä kaksi asiaa ovat ristiriidassa keskenään? Miten identiteetin muuttuminen vaikuttaa turvallisuuden tunteeseen, ja päinvastoin? Voimmeko löytää turvallisuutta muuttuvassa maailmassa pysyvän identiteetin kautta, vai onko turvallisuus pikemminkin este identiteetin kehitykselle?

Tutustumme myös siihen, miten nyky-yhteiskunnan muuttuvat vaatimukset ja odotukset vaikuttavat siihen, miten koemme oman identiteettimme ja turvallisuuden. Miten voimme tasapainoilla näiden kahden välillä luodaksemme vahvan ja terveen identiteetin, joka tarjoaa meille turvaa elämän myrskyissä?

markusraivio.fi

Jakso haastaa perinteisiä käsityksiä mielenterveydestä ja pyrkii avaamaan uusia näkökulmia aiheeseen. Usein mielenterveys koetaan negatiivisena asiana, johon liittyy stigmaa ja häpeää. Kuitenkin mielenterveys on itse asiassa osa ihmisen kokonaisvaltaista hyvinvointia, eikä pelkästään ongelma tai sairaus.

Lisäksi jakso käsittelee ihmisen mielen suhdetta muihin ihmisiin ja yhteisöön. Ihmisen hyvinvointi on usein sidoksissa sosiaalisiin suhteisiin ja vuorovaikutukseen muiden kanssa.

Jakso pyrkii muuttamaan mielenterveyteen liittyviä ennakkokäsityksiä ja rohkaisemaan keskustelua avoimuudesta, ymmärryksestä ja myötätunnosta mielenterveysasioissa. Mielenterveys ei ole ongelma, vaan osa ihmisenä olemista, ja sen tukeminen on tärkeä osa hyvinvointia sekä yksilölle että yhteiskunnalle.

markus.raivio.fi

Uuden jakson keskiössä on ajatus muutoksentekijyydestä ja sen merkityksestä yksilöille sekä yhteiskunnalle. Usein saattaa tuntua siltä, että muutokseen vaaditaan suuria tekoja tai poikkeuksellista vaikutusvaltaa, mutta totuus on, että jokainen meistä voi olla merkittävä muutoksen voima omalla tavallaan.

Muutoksen tekeminen voi alkaa pienistä arkipäivän teoista, kuten ystävällisyydestä ja empatiasta kanssaihmisiä kohtaan, ympäristötietoisista valinnoista tai oman osaamisen jakamisesta ja tukemisesta. Nämä pienet teot voivat muodostaa ketjun, joka kasvaa ja leviää luoden positiivista muutosta ympärillemme.

Muutoksentekijyyden ydin on usko siihen, että meillä on kykyjä vaikuttaa ja muuttaa asioita parempaan suuntaan, oli kyse sitten pienistä arjen valinnoista tai suuremmista yhteiskunnallisista ponnisteluista.